Poikkesin Helsingissä ja lounaalla Sanomatalossa. Samalla tuli käytyä Galleria Anhavalla, jossa on esillä Tor Arnen (s. 1934) näyttely 4.4. saakka. Näin aikoinani ensimmäisen kerran Arnen maalauksia edesmenneen Matti Wuoren toimistossa. Näyttely toi mieleen monta muistoa. 

Arne on kiinnostava tekijä, josta ei koskaan ole pidetty kovaa meteliä. Jollain mystisellä tavalla hänen teoksensa on leimattu vaikeiksi. En ymmärrä miksi...

Hänen maalauksissaan näkyy tekemisen jälki, jokainen väri näyttää käsin kankaan pintaan hierotulta. Lopputulos on kuulas ja hengittävä. Värien alla hahmottuu samoja muotoja mitä konstruktivistit ovat viljelleet suoraviivaisen jäykissä maalauksissaan. Ehkä vaikeaksi on mielletty nimenomaan Arnen tapa yhdistää informalistinen maalaustapa geometriseen sommitteluun.

On turhaa miettiä lajityyppiä, kun voi nauttia lopputuloksesta. Näissä maalauksissa ei oikeasti ole mitään vaikeaa.